sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Muistutus blogin muuttamisesta!

Muistattehan, että blogini on muuttanut Fitlandiaan, eli sitä voi lukea nykyisin osoitteessa www.fitlandia.fi/blogit/spinning-around/

Uusimmissa teksteissä pääsee mukaan Sveitsin alpeille lomareissulleni :)

torstai 3. lokakuuta 2013

Muutto FITLANDIAAN!

Hei kaikki!



Jatkossa pääsette seuraamaan kuulumisiani ja blogiani Fitlandia.fi - sivustolle perustetusta uudesta blogiosiosta. Blogini uusi suora osoite on www.fitlandia.fi/blogit/spinning-around/, jonka toivon ison joukon teistä lukijoistani tallentavan kirjanmerkkeihinsä ja lukulistoilleen.

Fitlandiaa tuntemattomille kerrottakoon, että kysessä on naisten liikkumisen ja terveellisen elämäntavan yhteisö, joka avattiin keväällä. Olen ollut Fitlandiassa alusta asti mukana ns. mentorina ja nyt siis uuden blogiosion avautumisen myötä siirryn myös sivuston bloggaajaksi. Blogikollegoitani on kahdeksan, kaikki eri lajien naisurheilijoita, joten suosittelen kurkkamaan myös sivuston muita blogeja sekä tietysti myös jatkuvasti kasvavaa artikkelikirjastoa.

Liitythän mukaani naisliikunnan vallankumoukseen! :)

sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Vuohenjuustopiirakkaa ja munakasrullia

Vielä muutama vuosi sitten olin maailman surkein ruuanlaittaja, mutta vähitellen olen opetellut yhä uusia ja uusia asioita keittiössä. Nykyisin voin jopa sanoa pitäväni keittiössä puuhaluista ja olenpa jopa kehdannut tarjota tekemisiäni muillekin kuin Tommille, joka niitä pakostakin joutuu syömään. Nyt sairaslomalla ollessa on ollut hyvää aikaa kokeilla muutamia hauskoja reseptejä, joista muutaman ajattelin nyt jakaa myös teille todettuani ne varsin erinomaisiksi. Molemmat reseptit olen löytänyt Makuja -sivustolta, jonne päädyin sattumalta alkuviikostani yhtä reseptiä googlesta etsiessäni.

* * * * * * * *

Minua instagramissa seuraavat lienevät eilen huomanneetkin, että meillä syötiin myöhäiseksi lounaaksi VUOHENJUUSTOPIIRAKKAA. Piirakan alkuperäisen reseptin (ja omaani vähän paremman näköisen kuvan!) löydätte tästä. Muutin kuitenkin reseptiä hieman, joten oma versioni muodostui seuraavasti:

Pohja:

1dl juoksevaa margariinia
2dl vehnäjauhoja
1tl suolaa
2rkl kylmää vettä

Täyte:

2 kananmunaa
2dl ranskankermaa (10%)
suolaa, mustapippuria
200g parsakaalia (pakaste)
2kpl tuoreita tomaatteja viipaleina
200g vuohenjuustoa

Valmistus:

Laita kulhoon margariini ja nypi sen joukkoon puolet jauhoista, sekä suola. Lisää vesi ja nypi taas. Lisää loput jauhoista ja nypi kunnes taikina on tasainen ja irtoaa kulhon reunoista.

Voitele vuoka (itse käytin tavallista, posliinista piirakkavuokaa irtopohjavuoan sijaan) ja painele taikina vuokaan. Yritä tehdä taikinasta mahdollisimman korkeat reunat. Laita vuoka jääkaappiin odottamaan täyttöä.

Valmista täyte. Sekoita keskenään kananmunat ja ranskankerma. Lisää sekaan suola ja pippuri. Ota taikina kylmästä, asettele pohjalle parsakaalit ja kaada päälle kerma-kananmunaseos. Koristele piirakka tomaattiviipaleilla ja vuohenjuustopaloilla.

Paista piirakkaa 170-asteessa n.30min.

* * * * * * * *

Tänään puolestaan meillä aloitettiin aamu makuisasti MUNAKASRULLAN kanssa. Alkuperäinen resepti on Hellapoliisin käsialaa ja löytyy tästä. Tässä kuitenkin resepti vielä auki kirjoitettuna:



6-8 annosta (meillä syötiin tämä kaksin):

6 munaa
3dl maitoa
1tl suolaa
mustapippuria myllystä

Täyte:

200g kinkkurouhetta tai -suikaleita
1 punainen paprika kuutioina
150g juustoraastetta (meillä mozzarella)

Pinnalle:

hieman juustoraastetta
mustapippuria myllystä
rucolaa

Valmistus:

Sekoita munat, maito, suola ja pippuri kulhossa. Kaada seos leivinpaperilla vuoratulle reunalliselle uunipellille.

Kypsennä 200-asteissa uunissa n.20min tai kunnes pinta on kiinteä ja saanut hieman väriä.

Kypsennyksen jälkeen kumoa munakaslevy leivinpaperin päälle. Ripottele levyn pinnalle kinkkusuikaleita, paprikakuutioita ja juustoraastetta. Jätä kuitenkin hieman juustoraastetta sivuun.

Kääri mukaslevy rullalle ja ripottele pinnalle loppu juustoraaste. Laita rulla vielä hetkeksi uuniin, kunnes juusto alkaa sulaa.

Nosta tarjolle ja koristele mustapippurirouheella ja rucolalla.

* * * * * * * * 

Herkullista sunnuntaita kaikille!

torstai 26. syyskuuta 2013

Vuoristoradalla


Maanantaihin asti treeni maittoi varsin mainiosti ja kelikin suosi vielä koko viime viikon. Olin hyvällä mielellä ja nautin juoksulenkeistä, uintitreeneistä, kaikesta harjoittelusta. Sainpahan vielä treenivaruste- ja vaatekaappiinkin täydennystä, joita tarkkasilmäiset saattavat vaikka postauksen kuvistakin löytää. Maanantaina vielä oli tarjolla varsin mukava uintitreeni Ylöjärvellä isolla porukalla ja odotin kovasti tiistain vapaa- ja treenipäivää. Jälkikäteen taisin ajateltuna taisin maanantaina olla vuoristoradan korkeimman ylämäen päällä ja sieltähän ei yleensä vaunu suuntaa muualle kuin jyrkästi alaspäin.


Nimittäin täällä sitä TAAS vaihteeksi ollaan kipeänä. Tommi sairastui jo viikko sitten ja tiistaista asti olemme sairastaneet yhdessä. Lääkärin mukaan toisella on keuhkoputken tulehdus, eikä mistään ihan pienestä taudista taida olla minunkaan kohdalla kysymys, sillä pahemmaksi tuntuu vain kokoajan menevän. Jos kyseessä on sama tauti kuin Tommilla ja uhkana keuhkoputken tulehdus, ei tällaisen astmaatikon auta kauheasti pelleillä vaan levätä vain kiltisti. Onneksi meillä oli pieni karvainen hoitovieras täällä yhden vuorokauden ajan lepäämistä helpottamassa. Kipeänä olokin oli tuplasti mukavampaa, kun kainaloon käpertyi musta, pieni koira rapsutettavaksi.


Koska toiveissa on parantua pikaisesti, on meillä syöty vain kivaa ruokaa. Avokadopastaa, kanawokkia kookosmaidossa, omenapiirakkaa ja juotu litroittain teetä hunajalla. Lisäksi on katsottu elokuvia, luettu lehtiä, seurattu suosikkisarjoja (ja julkkis-BB:tä) telkkarista sekä seurattu netistä kaikkia enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita. Onneksi viitteitä siitä, että vuoristoradan vaunu kohta taas nytkähtää ylöspäin on luvassa. Blogille saattaa kohta tapahtua jotakin ja marraskuun alussa pääsen kisaamaan urheilukaupan mestarimyyjän tittelistä kahden muun finalistin kanssa. Vielä kun taas toipuu treenikuntoon, niin eiköhän sitä kohta olla vuoristoradan huipulla - toivottavasti pitkään.

lauantai 21. syyskuuta 2013

Delffareita ja rinulia

Syksyn tullen olemme triathlonystäväni Annin kanssa hakeneet hieman lisävirikettä uimiseen ja pääsimme mukaan Uimaseura Kangasalan Kuohun masters -uintiryhmään. Nyt on takana kolmannet treenit, joissa olen ollut mukana ja toivottavasti vielä monia treenejä ja ehkäpä jonain päivänä (keväällä?) myös jonkinlaisia uintikisastartteja edessä.

Ensikosketuksena nämä uudet uintitreenit ovat olleet juuri sellaisia kuin toivoinkin: matala kynnys mennä paikalle, monentasoisia uimareita, rento meininki ja mukavia, avuliaita tyyppejä sekä ennen kaikkea mukavaa vaihtelua perustriathlonistin uimaharjoitteluun muiden tekniikoiden ja erityyppisten harjoitteiden muodossa. Esimerkiksi tänään uin koko treenin ilman mitään "apuvälineitä" (rasti seinään!) ja yhteensä useamman sadan metrin matkan muitakin tekniikoita kuin vaparia. Pääsinpä myös harjoittelemaan delfiinipotkun alkeita. Näillä käärmeolkapäillä ja käärmeselällä taidan ottaa syksyn haasteeksi perhosuinnin. Lähtötasona tällä hetkellä ko. lajin osalta on 25 metriä hurjasti hengästyen :)

Jotta perusasiat pääasian, eli triathlonharjoittelun, parissa eivät kuitenkaan unohtuisi, tulee viikkoon sisältymään jatkossakin säännöllisesti viikottaiset uintitreenit Aquaplussan porukalla, joissa sitten ohjelmassa on pidempiä sarjoja ja kelailua. Uskon, että järkevä yhdistelmä niin uimarien kuin triathlonistien uintitreenejä, on omiaan kehittämään uimistani seuraavalle tasolle ja vähintäänkin tuomaan iloa ja hauskuutta pitkään talveen. Jos ei muuten, niin huvitusta riittää ainakin muille, kun Annin kanssa yritämme uida jotain muutakin kuin vaparia.

Lupaan raportoida blogissa edistymisestäni muiden uintitekniikoiden parissa. Moniko teistä uskoo, että jaksan uida perhosta kokonaiset 100m jouluun mennessä?

tiistai 17. syyskuuta 2013

Kuopijossa ♥

Eno ja pienempi rakas.
Viime viikolla kävimme pikaisella yhden yön vierailulla Savossa katsomassa Siilin pikkuihmisiä ja niitä vähän isompiakin. Pikkuihmisistä pienempi oli reilua viikkoa aiemmin juhlinut 1-vuotis syntymäpäiväänsä ja isommalla pikkuihmisellä oli juuri sopivasti vierailumme jälkimmäisenä päivänä luvassa suuri urheilukoitos: Hippokisat Kuopiohallissa. Mukaan pakattiin siis hieman lahjoja. Pienemmälle pinkkiä ja pehmeää, isommalle tarvikkeita juoksukisaa varten.

Isompi pikkuihminen ja virtuaalinen lapsenvahti.
Iloksemme saimme viettää kokonaisen päivän molempien pikkuisten kanssa ja peloistani huolimatta ei 1-vuotias prinsessakaan vierastanut meitä juuri lainkaan. Rokotuksista ja pienestä kipuilusta huolimatta meille tarjoiltiin lähes koko päivän täydeltä hymyä ja pikkuista naurua, vaikka onnistuimmekin mm. pukemaan vaaleanpunaisen bodyn väärinpäin neidin päälle. Isoveljen kanssa valmistauduimme Hippokisoihin mm. syömällä kalapuikkoja ja ranskalaisia isot annokset ja pakkaamalla reppuun kolme erilaista vaatekertaa juoksua varten.

Eno ja pikkuiset.
Päivän parhaisiin hetkiin kuului mm. se kun pikkuihminen pahalla mielellä rauhoittui sylissä niin, että alkoi nukkua olkapäätäni vasten. Silloin tunsin itseni tarpeelliseksi konkreettisemmalla tavalla kuin koskaan. Toisaalta huippua oli nähdä isomman pikkuihmisen ilo ja riemu Hippokisojen temppuradalla. Mutta kuten aina, itku seurasi puolentoista päivän ilosta. Ensimmäinen itku tuli, kun pienempi pikkuinen vilkutti meille kovin taitavasti äitinsä sylistä ja seuraava itku sitten kotimatkalla 20km päässä Kuopiosta, kun muistui mieleen, miten kovasti isompi pikkuinen pettyi, kun Hippokisoista emme enää menneetkään toiseksikin yöksi yökylään vaan suutasimme taas Tampereelle.

11 + 11 minua.

Sain jo lähes kuukausi sitten haasteen, johon noin miljoonan (teko)syyn voimin pääsen vastaamaan vasta nyt. Sain haasteen itselleni ihan uudelta blogituttavuudelta, Remember little smile - blogin Lililtä ja ilahduin siitä kovasti - ensinnäkin siksi, että tätä blogia näemmä käy lukemassa ainakin tuttujen lisäksi moni muukin ja toiseksi siksi, että minusta nämä haasteet ovat hauskoja piristyksiä ainaisen niin kovin vakavan urheiluhöpinän ohessa.

Saamani haasteen mukaisesti tehtäväni on seuraava:

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata haastajan antamiin 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastettaville.
4. Heidän pitää valita haastettavaksi 11 blogia, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Heidän pitää kertoa, kenet ovat haastaneet mukaan.

eli täältä pesee!

11 asiaa minusta

1. En ole liikunnallisesti tippaakaan lahjakas, vaan suunnattoman hidas, kömpelö ja lapsena vieläpä pullukka. Ainoa urheilua tukeva ominaisuuteni on se, että olen aina tykännyt harjoitella.

2. Olen huomattavasti urheilua lahjakkaampi asioissa, joissa pitää käyttää päätä ja siksi en koskaan ole haaveillut tosissani urheilusta ammattina.


3. Edelliseen liittyen, minulla on olemassa selkeä ammatillinen tavoite, jonka eteen teen ja olen valmis tekemään kovasti töitä.

4. Eteisen hyllystäni löytyy tällä hetkellä kuusi erilaista käytössä olevaa pyöräilykypärää. Kaksi arkiajoon, neljä kisa- ja treenikäyttöön.

5. Pidän viikonloppu- ja iltatöistä. Arkivapaat ja aamutreenimahdollisuus ovatkin yksi parhaista asioista työajassani.

1/6 eteisen kypärävalikoimasta.
6. Olen nykyisin naimisissa ensimmäisen pitkäaikaisen poikaystäväni kanssa. Ennen Tommia en ollut koskaan ollut kenekään kanssa paria kuukautta pidempään.

7. Haluaisin kovasti koiran, mieluusti pienen mutta sitkeän lenkkikaverin. Ehkäpä vaikka mäyräkoira joskus muuttaa meille.

8. Olen tietoisesti lakannut puhumasta Turun murretta muuttaessani Tampereelle. Murre palaa puheeseeni oikeastaan enää Turussa ollessa tai vanhempieni kanssa puhuessa.

9. Yksi hienoimmalta tuntuneista asioista elämässäni tapahtui vajaa vuosi sitten, kun minusta tuli pienen Linnea -tytön kummitäti.



10. Lempipaikkani kotona on olohuoneen karvamatto ja siinä makoilu.

11. Tämän kesän aikana Tommin kanssa yhdessä ajamani pyörälenkit on laskettavissa yhden käden sormin. Melkein sama harrastus, mutta silti oma harrastus.

11 haastajan kysymystä

1. Uusin tuttavuutesi?
Niin muutamat uudet työkaverit kuin muutama uusi urheilututtukin erilaisista yhteyksistä.

2. Oudoin pelkosi?
Pelkään aina olevani kaikille muille vaivaksi.




3. Lempiruokasi?

Tällä hetkellä lohi eri muodoissaan, pähkinät, kiivi

4. Silmien värisi?
Ruskea



5. Mihin aikaan käyt arkisin nukkumaan?
Jos olen ollut töissä iltavuorossa tai treenaamassa jollain ns. lepakkovuorolla, nukahtaminen venyy helpostikin klo 23-24 väliin. Jos rauhoittuminen kotiin on tapahtunut aiemmin, pyrin menemään nukkumaan klo 22-23 välillä.

6. Huono tapasi?
Luen lähes aina ruokaillessani enkä juuri koskaan syö kotona pöydän ääressä. "Selaan" kännykkääni liian usein.

7. Lempielokuvasi?
En osaa sanoa. Pystyn katsomaan lähes mitä tahansa elokuvia, mutta toiminta -ja fantasiaelokuvat uppoavat huonoiten.



8. Mehu vai limsa?
Pitääkö tällaista kysyä? Voisin elää kylmällä Pepsi maxilla, mutta onneksi olen saanut vähennettyä sen käyttöä huomattavasti.

9. Lempivärisi?
Pinkki ja muut punaiset.

10. Jos asuisi Suomessa, missä haluaisit asua?
En osaa nimetä yhtä yksittäistä paikkaa. Haluaisin asua jossain sellaisessa paikassa, missä olisi melko lämmintä ja hyvin mäkistä, sekä samanaikaisesti luontoa (vuoria) sekä kaupunkia. Lähtökohtaisesti houkuttelevia asuinpaikkoja olisivat Keski- ja Länsi-Eurooppa ja Pohjois-Amerikka (sekä varauksin Australia). Veikkaan, että muutamien viikkojen päästä kesälomamatkallani pääsen käymään sellaisessa paikassa, johon ihastun kovasti.

11. Oletko ollut rehellinen vastatessasi?
Olen.

Kiitän tässä vaiheessa haasteen lähettäjää haasteesta. Olipas vaikeaa keksiä 11 asiaa itsestään, kun itsestäänselvyyksiä ei viitsinyt alkaa toistella. En jaa haastetta eteenpäin uusilla kysymyksillä, mutta haastan jokaisen tätä lukevan blogistin vastaamaan edellisen haastajan kysymyksiin ja keksimään 11 asiaa itsestään. Moni tämän on tehnytkin, myös minä joskus aiemmin, joten tuoreita faktoja kehiin blogikaverit!