Maisemalenkillä

On taas se jännittävä aika vuodesta, kun Suomen keväässä ulkona melko runsaasti liikkuvan kestävyysurheilijan alkaa tunnistaa katukuvasta myös siviileissä. Mistäkö tällaisen tyypin sitten tunnistaa? No tietysti kasvoista, jotka ovat muita paikkoja huomattavasti päivettyneemmät. Eli kun tulette käymään meillä Interissä ostoksilla, niin ei - minulla ei ole liian tummaa meikkivoidetta naamallani - olen vain treenannut pihalla kylmässä mutta aurinkoisessa säässä, buffi kaulassa, pitkähihaiset ja -lahkeiset varusteet päällä. Kevään ja kesän edetessä siirrytäänkin seuraavaan vaiheeseen: shortsi- ja hiharajojen ihmettelyyn.

Tänään kävin hankkimassa taas lisää kasvorusketusta mukavalla ja pitkällä "maisemalenkillä" pyöräillen. Aiempina vuosina ajoin käytännössä aina kaikki lenkit musiikkia kuunnellen, mutta nyttemmin olen tuosta tavasta luopunut. Tänään se kannatti. Oli nimittäin aika tiukasti muusta maailmasta irrottava kokemus ajella erittäin tuulisessa säässä Rajasalmen silloilta ylitse (siis Nokialta Pirkkalaan). Tuuli ulisi ja järvi rimpuili vapaaksi jäälautoista. Aivan sillan alla oli kuitenkin vielä melko tiivis jääkerros, jota tuulen tempoma järvi ravisteli äänekkäästi. Äänten sekamelska oli melkoinen: ulinaa, rapinaa ja poksahtelua... Sivutuuli koitti heitellä myös pientä pyöräilijää, mutta se ei paljoa haitannut luonnon ihmeitä kummastellessa. Meinasin jo pysähtyä kuvaamaan videonkin äänistä ja näystä, mutta urheilijan mieli kutsui jatkamaan lenkkiä pysähdyksittä.

Tämän päivän treenin kaltaiset lenkit, joissa vauhdilla tai wattimittarin näyttämillä tehoilla ei ole mitään väliä, ovat ainakin minulle parhaita mahdollisia keinoja puhdistaa pää normaalin arjen kiireistä ja mietiskelyistä. Joskus on parasta jättää aivot kotiin, laittaa kännykästä äänet pois ja musiikkilaitteet lipaston laatikkoon lenkin ajaksi ja vain mennä ulos, ajaa sinne minne mieli tekee ja juuri sellaista vauhtia kuin tuntuu hyvältä. Seuraavana päivänä on sitten taas helppo pitää ajatukset 100% mukana treenissä, tehdä vetoja ja miettiä uintitekniikkaa, kun ajatukset on välillä nollattu ja jalkoihin hankittu  muutamia leppoisia kilometrejä.

Suosittelen!