Jos kaikki olisi mennyt niin kuin ilmoittautumista talvella naputellessani ajattelin, kirjoittaisin tämän tekstin alkuun, että odotan innoissani elämäni kovimmassa kunnossa ensimmäistä todellista koitostani puolimatkan triathlonissa ja ensikosketustani Joroisten tunnelmaan ihan omassa henkilökohtaisessa kisassa viime vuoden viestin jälkeen.
Kaikki ei kuitenkaan ole mennyt putkeen. Koko kevättalvi ja valitettavasti myös alkukesä on mennyt kaikenlaisen pienen sairastelun keskellä. Flunssaa on ollut lähes joka kuukausi ja kovan koulun, työn ja urheilun yhdistämisestä aiheutuneen stressin myötä vatsaoireet pilasivat monta viikkoa arvokasta treeniaikaa. Nyt siis kirjoitan tätä tekstiä valmistautuen ensimmäiseen todelliseen koitokseeni puolimatkan triathlonissa (pohjalla toki viime elokuulta 5h5min "testikokeilu" Kivitippu triathlonin puolimatkalla) ilman, että olisin tällä kaudella päässyt vielä yhtäkään triathlonkisaa läpi. Kolmeen kisaan olen ilmoittautunut, joista vain yhteen olen päässyt sairastelujen takia starttaamaan ja sielläkin meno päättyi oksenteluun ja keskeytykseen vatsasairauden vuoksi.
Vatsa on saatu nyt kuntoon lääkkeillä ja tunnelin päässä alkoi kesä-heinäkuun vaihteessa näkyä valoa, kun SM-tempon onnistunut suoritus osoitti, ettei kunto ole mihinkään kadonnut sairastamisenkaan aikana. Seuraava takaisku odotti kuitenkin heti viikon päässä, kun viimeistelytreeniksi aiottu Voimarinteen perusmatka jäi välistä ärhäkän ja äkillisen flunssan vuoksi. Tälläkin hetkellä astmaatikkona kröhin vielä tuon flunssan jäänteitä erityisesti rasituksessa, mutta nyt kolme yötä ennen kisapäivää olen kuitenkin limasta huolimatta täysin terve ja sen puolesta valmis Joroisten koitokseen.
Flunssasta toipuminen eteni limaisuutta lukuunottamatta niin nopeasti, että pääsin viime sunnuntaina osallistumaan vajaan 40km tempokisaan (tästä raportti tulossa myöhemmin), johon yhdistin alle uintitreenin ja päälle juoksua. Meno tuntui todella huonolta ja tahmealta, myös ollen juuri sitä kellon ja wattimittarinkin kertomana, mutta treeni ja kisa ilmeisesti avasi paikkoja, sillä tällä viikolla olen ollut kuin eri ihminen. Eilen tein viimeisen lyhyen yhdistelmätreenin ennen kisaa ja tilaankin lauantaille samanlaisen fiiliksen erityisesti juoksuosuudelle kuin eilisessä treenissä oli, niin hyvä tulee!
Siispä eilisen takaisin tuomalla itseluottamuksella kirjoitankin tätä tekstiä innostuneena Joroisten kisaa ja lauantaita odottaen. Sairasteluista huolimatta olen harjoitellut niin hyvin kuin mahdollista ja muutamat onnistuneet kisasuoritukset ja treenitestit ovat näyttäneet kunnon olevan kuitenkin hyvällä mallilla. Ehkä en ole aivan niin huimassa kunnossa, kuin talvella ilmoittautuessani toivoin olevani, mutta uskon kuitenkin olevani edelleen elämäni parhaimmassa kunnossa ja yltäväni onnistuneella suorituksella myös reiluun aikaparannukseen viime kesän kokeiluun verrattuna. Minusta onkin todella hienoa päästä kisailemaan Suomen kärkinaisten kanssa Suomen isoimpaan triathlonkisaan, vaikka viimeistään juoksuosuudella kovimmat tytöt tulevatkin karkaamaan kauas ja kovaa!
Erityisen hienolta kisaan lähteminen tuntuu myös siksi, että urheilun ulkopuoliseen elämään kevään aikana tekemäni panostukset ovat tuoneet uusia ja iloisia asioita mukanaan. Ehkei kaikki raataminen ihan vatsahaavan arvoista ollut, mutta lähestulkoon ainakin. Iloisten asioiden viikon kruunuksi sopisikin varsin mainiosti onnistunut puolimatkan suoritus, jossa ei tämän kauden huonon tuurin linjasta poiketen olisi mukana yhtään tippaa epäonnea.
Tsemppiä kaikille Joroisten kisaajille, lähtöviivalla nähdään! :)
keskiviikko 17. heinäkuuta 2013
lauantai 13. heinäkuuta 2013
Kisaraportti: SM tempo, Noormarkku 28.6.2013
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, siispä tässä kisaraporttia jo pari viikkoa sitten ajetusta kotiseurani Koiviston Iskun Noormakussa järjestämästä SM temposta eli väliaikalähtöisestä aika-ajosta.
Yleensä urheilijoiden blogeissa ja kotisivuilla on hiljaista erityisesti silloin, kun asiat menee pieleen, on sairastelua ja kisat on menneet huonosti. SM-tempon kisaraportin viipyminen ei tällä kertaa ole merkki siitä, päinvastoin.
Vuosi sitten SM tempon jälkeen taisin kirjoitella ajaneeni elämäni parhaimman tempoajon. Historia toistaa itseään ja myös tämän vuoden SM tempon jälkeen voin kirjoittaa samaa. Kisaan lähtiessä tiesin etukäteen mukana olevan muutamia erittäin kovia tyttöjä, jotka todennäköisesti ajaisivat selkeästi muita kovempaa. Näiden perässä "laskeskelin" olevan jopa 10 tytön ryppään taistelemassa himmeämmistä mitaleista ja sijoituksista kymmenen parhaan joukossa. Itseni sijoitin tämän ryppään hännille tai jopa sen jälkeen, pitäen sijoitusta 8-12 todennäköisenä ja mahdollisena. Kisan tuloslista hahmottui erittäin pitkälti tämän kaavailuni mukaiseksi, joskin kaksi parasta olivat vieläkin ylivoimaisempia kuin luulin ja oma pyöräkuntoni olikin ällistyttävän hyvä. Sijoitun kisassa nimittäin viidenneksi, vain 15 sekuntia pronssimitalin napanneesta Emma Stenistä, mutta toki yli kolme minuuttia kisan kärkikaksikolle, Sari Saarelaiselle ja Lotta Lepistölle hävinneenä.
Olen vuodesta 2010 ajanut wattimittarin kanssa, mutta käytössäni on ollut aiemmin Powertap -mittari, joka oli rakennettu treenikiekkoon, eli en voinut ajaa esimerkiksi tempokisoja mittarin kanssa. Täksi kesäksi Tommi asensi toisen omista SRM - wattikammistaan tempopyörääni ja näin olen päässyt tarkkailemaan tehojani millä tahansa kiekoilla ajaessa ja myös SM tempon aikana. Treenien perusteella olimme Tommin kanssa laskeneet hyvinkin tarkasti sen, millaisilla tehoilla uskallan 28,5km matkaa lähteä ajamaan ja tästä pidin tiukasti kiinni heti ensimmäisestä kilometristä lähtien.
7km ajon jälkeen takaa tuli ohitseni minuuttia myöhemmin lähtenyt Lotta ohjuksen lailla. Ilman wattimittaria olisin tilanteesta todennäköisesti häkeltynyt, sillä vaikka ohitusta odotinkin, en olisi uskonut sen tapahtuvat ihan niin pian. Olin kuitenkin alusta lähtien seurannut tehojani ja tiesin ajavani omaan tasooni nähden erittäin hyvin, enkä sen myötä suuremmin antanut ohituksen omaa ajoani hetkauttaa vaan jatkoin samalla tavalla eteenpäin. Kääntöpaikan lähestyessä aloin nähdä vastaantulevia tyttöjä ja oivalsin wattimittarin kertovat jälleen kerran totuuden: ajoin todella hyvin, vaikka minuuttia edelläni lähtenyt Sari ja minut jo ohittanut Lotta menivätkin omilla minuuttiluvuillaan.
Kiitos wattimittarin, sain loppuun asti pidettyä ajon tasaisena, eikä minulle tyypillistä heikkoa loppua tällä kertaa tullut. Maalissa kello näytti alle 45minuutin aikaa ja wattimittari keskitehoja reippaasti päälle kahdensadan, täsmälleen ilmaistuna 216W. Verrokkina mainittakoon, että vielä viime kesänä pystyin ajamaan moisilla tehoilla korkeintaan kymppitempon, nyt siis lähes kolme kertaa pidemmän matkan. Wattinikkareille laskukaavojen avuksi mainittakoon, että painoni on tällä hetkellä n.58kg, jos joku w/kg-lukemia haluaa tempolleni laskeskella.
Maaliintulon jälkeen hyppäsin käytännössä suoraan Tommin huoltoautoon seuraamaan tämän ajoa tunnin ajaksi jännittyneenä. Lähtöpaikalla näin kisamme tuloslistan ja hämmentyneenä löysin itseni kisan sijalta viisi vain 15sekuntia pronssista. Hetken, ehkä minuutin, ajan tämä pieni ero harmitti, mutta ei kovinkaan pitkään, sillä annoin reitin varrelle kaiken, mitä annettavissa oli ja ajoin paremmin kuin olisin koskaan uskonut. Vaikka 15 sekunnin ero ei olisi tarkoittanut kuin n. puoli sekuntia kovempaa vauhtia kilometriä kohti, en olisi edes sen vertaa pystynyt vauhtiani kiristämään, vaikka tilanteen olisin tiennytkin ajon aikana. Toki jälkikäteen voidaan jossitella, olisiko pyöräni mahdollisesti liikahtanut vielä vähän kovempaa, jos alla olisi ollut hieman enemmän ajokilometrejä kuin vain se lähes tasan 1000km, jotka olin maantiellä ajanut tämän vuoden puolella ennen SM tempoon suuntaamista ;)
Mitalien puolesta onni ei SM tempon päivänä ollut meidän perheen puolella, nimittäin myös Tommi jäi täpärästi palkintopallin ulkopuolelle sijoittuen kisassa neljänneksi ja jääden pronssisesta mitalista 20 sekuntia. Tunteiden ääripäät näyttäytyivät autossa kotimatkalla, kun toinen oli onnellisista onnellisin viidennestä sijastaan, toinen erittäin pettynyt erityisesti huonoon ajoonsa, mutta toki myös sijoitukseensa sillä kaikkien ärsyttävimmällä, neljännellä paikalla. Toki odotuksetkin kisaan lähtiessä olivat hieman erilaiset, kun itse en uskonut olevani lähelläkään mitaleita ja Tommi taas tiesi taistelevansa niistä.
Joka tapauksessa, SM tempon jälkeen erityisesti pyöräilyn osalta kaikki näytti erittäin hyvältä Joroisten kisaa ajatellen. Mutta kuinkas sitten kävikään, selviää seuraavassa blogikirjoituksessa, jossa päivittelen teille lisää kuulumisia.
SM tempon tuloksia voi käydä katselemassa Kari Mäkisen tulospalvelusivuilla.
Yleensä urheilijoiden blogeissa ja kotisivuilla on hiljaista erityisesti silloin, kun asiat menee pieleen, on sairastelua ja kisat on menneet huonosti. SM-tempon kisaraportin viipyminen ei tällä kertaa ole merkki siitä, päinvastoin.
Vuosi sitten SM tempon jälkeen taisin kirjoitella ajaneeni elämäni parhaimman tempoajon. Historia toistaa itseään ja myös tämän vuoden SM tempon jälkeen voin kirjoittaa samaa. Kisaan lähtiessä tiesin etukäteen mukana olevan muutamia erittäin kovia tyttöjä, jotka todennäköisesti ajaisivat selkeästi muita kovempaa. Näiden perässä "laskeskelin" olevan jopa 10 tytön ryppään taistelemassa himmeämmistä mitaleista ja sijoituksista kymmenen parhaan joukossa. Itseni sijoitin tämän ryppään hännille tai jopa sen jälkeen, pitäen sijoitusta 8-12 todennäköisenä ja mahdollisena. Kisan tuloslista hahmottui erittäin pitkälti tämän kaavailuni mukaiseksi, joskin kaksi parasta olivat vieläkin ylivoimaisempia kuin luulin ja oma pyöräkuntoni olikin ällistyttävän hyvä. Sijoitun kisassa nimittäin viidenneksi, vain 15 sekuntia pronssimitalin napanneesta Emma Stenistä, mutta toki yli kolme minuuttia kisan kärkikaksikolle, Sari Saarelaiselle ja Lotta Lepistölle hävinneenä.
Olen vuodesta 2010 ajanut wattimittarin kanssa, mutta käytössäni on ollut aiemmin Powertap -mittari, joka oli rakennettu treenikiekkoon, eli en voinut ajaa esimerkiksi tempokisoja mittarin kanssa. Täksi kesäksi Tommi asensi toisen omista SRM - wattikammistaan tempopyörääni ja näin olen päässyt tarkkailemaan tehojani millä tahansa kiekoilla ajaessa ja myös SM tempon aikana. Treenien perusteella olimme Tommin kanssa laskeneet hyvinkin tarkasti sen, millaisilla tehoilla uskallan 28,5km matkaa lähteä ajamaan ja tästä pidin tiukasti kiinni heti ensimmäisestä kilometristä lähtien.
7km ajon jälkeen takaa tuli ohitseni minuuttia myöhemmin lähtenyt Lotta ohjuksen lailla. Ilman wattimittaria olisin tilanteesta todennäköisesti häkeltynyt, sillä vaikka ohitusta odotinkin, en olisi uskonut sen tapahtuvat ihan niin pian. Olin kuitenkin alusta lähtien seurannut tehojani ja tiesin ajavani omaan tasooni nähden erittäin hyvin, enkä sen myötä suuremmin antanut ohituksen omaa ajoani hetkauttaa vaan jatkoin samalla tavalla eteenpäin. Kääntöpaikan lähestyessä aloin nähdä vastaantulevia tyttöjä ja oivalsin wattimittarin kertovat jälleen kerran totuuden: ajoin todella hyvin, vaikka minuuttia edelläni lähtenyt Sari ja minut jo ohittanut Lotta menivätkin omilla minuuttiluvuillaan.
Kiitos wattimittarin, sain loppuun asti pidettyä ajon tasaisena, eikä minulle tyypillistä heikkoa loppua tällä kertaa tullut. Maalissa kello näytti alle 45minuutin aikaa ja wattimittari keskitehoja reippaasti päälle kahdensadan, täsmälleen ilmaistuna 216W. Verrokkina mainittakoon, että vielä viime kesänä pystyin ajamaan moisilla tehoilla korkeintaan kymppitempon, nyt siis lähes kolme kertaa pidemmän matkan. Wattinikkareille laskukaavojen avuksi mainittakoon, että painoni on tällä hetkellä n.58kg, jos joku w/kg-lukemia haluaa tempolleni laskeskella.
Maaliintulon jälkeen hyppäsin käytännössä suoraan Tommin huoltoautoon seuraamaan tämän ajoa tunnin ajaksi jännittyneenä. Lähtöpaikalla näin kisamme tuloslistan ja hämmentyneenä löysin itseni kisan sijalta viisi vain 15sekuntia pronssista. Hetken, ehkä minuutin, ajan tämä pieni ero harmitti, mutta ei kovinkaan pitkään, sillä annoin reitin varrelle kaiken, mitä annettavissa oli ja ajoin paremmin kuin olisin koskaan uskonut. Vaikka 15 sekunnin ero ei olisi tarkoittanut kuin n. puoli sekuntia kovempaa vauhtia kilometriä kohti, en olisi edes sen vertaa pystynyt vauhtiani kiristämään, vaikka tilanteen olisin tiennytkin ajon aikana. Toki jälkikäteen voidaan jossitella, olisiko pyöräni mahdollisesti liikahtanut vielä vähän kovempaa, jos alla olisi ollut hieman enemmän ajokilometrejä kuin vain se lähes tasan 1000km, jotka olin maantiellä ajanut tämän vuoden puolella ennen SM tempoon suuntaamista ;)
Mitalien puolesta onni ei SM tempon päivänä ollut meidän perheen puolella, nimittäin myös Tommi jäi täpärästi palkintopallin ulkopuolelle sijoittuen kisassa neljänneksi ja jääden pronssisesta mitalista 20 sekuntia. Tunteiden ääripäät näyttäytyivät autossa kotimatkalla, kun toinen oli onnellisista onnellisin viidennestä sijastaan, toinen erittäin pettynyt erityisesti huonoon ajoonsa, mutta toki myös sijoitukseensa sillä kaikkien ärsyttävimmällä, neljännellä paikalla. Toki odotuksetkin kisaan lähtiessä olivat hieman erilaiset, kun itse en uskonut olevani lähelläkään mitaleita ja Tommi taas tiesi taistelevansa niistä.
Joka tapauksessa, SM tempon jälkeen erityisesti pyöräilyn osalta kaikki näytti erittäin hyvältä Joroisten kisaa ajatellen. Mutta kuinkas sitten kävikään, selviää seuraavassa blogikirjoituksessa, jossa päivittelen teille lisää kuulumisia.
SM tempon tuloksia voi käydä katselemassa Kari Mäkisen tulospalvelusivuilla.
keskiviikko 10. heinäkuuta 2013
Ravinto-ohjelma Joroisille
Joroisten kisa lähestyy uhkaavasti. Ongelmaa on vähän ollut (taas) matkan varrella, mutta niin on onneksi myös onnistumisia. Näistä kuitenkin lisää, kunhan ajan kanssa ehdin hetkeksi paneutumaan blogin pariin.
Tässä kuitenkin on Nutrendin asiantuntijoiden minulle kisaa varten laatima ravitsemusohjelma, joka noudattelee hyvin pitkälti sitä kaavaa, jonka mukaan myös viime kesäisessä puolimatkan ensimmäisessä koitoksessani energiaa matkan varrella nautin. Ohjelma on laadittu omien tavoiteaikojeni perusteella, joilla tähtään viiden tunnin alitukseen, mutta se on helposti muokattavissa myös pidempään reitillä viipyvien tarpeisiin.
Aamiaisen yhteydessä ja ennen starttia:
- aamiaisen yhteydessä 4 Nutrend Anticramp - kapselia
- 45min ennen starttia Nutrend Cyclox ja BCAA megashot -annokset. Näiden tarkoituksena on parantaa verenkiertoa lihaksissa ja tarjota lihaksille proteiinia jo suorituksen aikana.
- 20min ennen uintia Nutrend Endurosnack -geeli
Uinti (tavoiteaika n.30min)
Pyöräily (tavoiteaika n.2h30-40min)
- pyöräilyyn lähtiessä, heti vaihdon jälkeen 1kpl Ethicsport Sport Fruit - hyytelöä
- 45min välein vuorotellen 1kpl Nutrend Endurosnack - geeli ja 1kpl Ethicsport Sport Fruit - hyytelöä, sekä n.1h30min ajon jälkeen 2 Nutrend Cyclox - kapselia
Juoksu (tavoiteaika n.1h45-50min)
- juoksuun lähtiessä, heti vaihdon jälkeen 1kpl Nutrend Endurosnack - geeliä
- 45min jälkeen 1kpl Nutrend Endurosnack - geeliä
- 25min ennen maaliintuloa (käytännössä viimeisen 5km juoksukierroksen alkaessa) 1 annos Nutrend Turbosnackia, joka antaa viimeisen energiapiikin.
Näiden lisäksi suorituksen aikana nautitaan säännöllisesti urheilujuomaa sekä vettä, joka kohdallani on omia juomia käytettäessä Nutrend Profidrinx ja huolloissa nautin myös järjestäjän tarjoamaa urheilujuomaa näin vaadittaessa.
Suorituksen jälkeen:
- Palautusjuoma Nutrend Regener nautitaan välittömästi suorituksen jälkeen palautumisen nopeuttamiseksi.
Näillä eväin siis kohti Joroista. Tsemppiä kaikille viimeisiin treeneihin ennen koitosta!
Tässä kuitenkin on Nutrendin asiantuntijoiden minulle kisaa varten laatima ravitsemusohjelma, joka noudattelee hyvin pitkälti sitä kaavaa, jonka mukaan myös viime kesäisessä puolimatkan ensimmäisessä koitoksessani energiaa matkan varrella nautin. Ohjelma on laadittu omien tavoiteaikojeni perusteella, joilla tähtään viiden tunnin alitukseen, mutta se on helposti muokattavissa myös pidempään reitillä viipyvien tarpeisiin.
Aamiaisen yhteydessä ja ennen starttia:
- aamiaisen yhteydessä 4 Nutrend Anticramp - kapselia
- 45min ennen starttia Nutrend Cyclox ja BCAA megashot -annokset. Näiden tarkoituksena on parantaa verenkiertoa lihaksissa ja tarjota lihaksille proteiinia jo suorituksen aikana.
- 20min ennen uintia Nutrend Endurosnack -geeli
Uinti (tavoiteaika n.30min)
Pyöräily (tavoiteaika n.2h30-40min)
- pyöräilyyn lähtiessä, heti vaihdon jälkeen 1kpl Ethicsport Sport Fruit - hyytelöä
- 45min välein vuorotellen 1kpl Nutrend Endurosnack - geeli ja 1kpl Ethicsport Sport Fruit - hyytelöä, sekä n.1h30min ajon jälkeen 2 Nutrend Cyclox - kapselia
Juoksu (tavoiteaika n.1h45-50min)
- juoksuun lähtiessä, heti vaihdon jälkeen 1kpl Nutrend Endurosnack - geeliä
- 45min jälkeen 1kpl Nutrend Endurosnack - geeliä
- 25min ennen maaliintuloa (käytännössä viimeisen 5km juoksukierroksen alkaessa) 1 annos Nutrend Turbosnackia, joka antaa viimeisen energiapiikin.
Näiden lisäksi suorituksen aikana nautitaan säännöllisesti urheilujuomaa sekä vettä, joka kohdallani on omia juomia käytettäessä Nutrend Profidrinx ja huolloissa nautin myös järjestäjän tarjoamaa urheilujuomaa näin vaadittaessa.
Suorituksen jälkeen:
- Palautusjuoma Nutrend Regener nautitaan välittömästi suorituksen jälkeen palautumisen nopeuttamiseksi.
Näillä eväin siis kohti Joroista. Tsemppiä kaikille viimeisiin treeneihin ennen koitosta!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)