Kisaraportti: Fuji - Peloton GP 19.5.2013

Lyhyestä virsi kaunis, kuten oli itse kisakin tänään. Ajoin kierroksen ja tulin pois reitiltä. Erityisesti kolmen vuoden polvileikkausta seurannut tuttu pelko iski jälleen heti, kun ryhmä koottiin kasaan lähtöviivalle. Saattoauton perässä lähtöpaikalle ajaessa teki mieli monta kertaa kääntyä ympäri, takaisin autolle ja kotiin, mutta jatkoin matkaa kuitenkin Pyynikin näkötornille virallista lähtökäskyä odottamaan.

Kädet täristen lähdin matkaan ja ensimmäisen alamäen jarruttelun jälkeen olin porukan viimeisenä, tasaisella ajoin ryhmän suunnilleen kiinni, seuraavassa alamäessä jarruttelin ja jäin taas. Reitin kuuluisan ylämäen alkaessa olin selvästi ryhmästä perässä ihan vihoviimeisenä. Ajoin kuitenkin ryhmän kiinni mäessä ohitellen matkalla ensimmäiseen nousuun hyytyneitä. Porukan kiinni saatuani paniikki iski uudestaan muiden heilumista katsoessani, hiljensin vauhtia kesken mäen kipuamisen ja matka päättyi hieman ennen ensimmäisen kierroksen täyttymistä nähdessäni loppumäen varrella Tommin.

Surkeaa mutta totta, minusta ei taida enää koskaan olla ajamaan yhteislähtöisiä pyöräilykisoja ainakaan tämän pään kanssa. Sen verran monta kertaa sitä olen uudestaan yrittänyt ja yhtä monta kertaa joutunut saman paniikinomaisen pakokauhun valtaan. Hävettää ja harmittaa, mutta kun pelko iskee ei mielessä ole enää muuta vaihtoehtoa kuin mahdollisimman pikainen poispääsy tilanteesta, vaikka fyysisesti pystyisi vielä ajamaan hyvin.

Treenipäivä kuitenkin jatkui paniikin laannuttua Pyynikin ja Pispalan mäkiä pyörällä yksin (eli turvassa) ajaen ja sen jälkeen juosten. Sitten pääsinkin seuraamaan miesten kisaa, jossa tosin meidän perheen toisen osapuolen lopputulos oli sama kuin allekirjoittaneenkin. Syynä tosin ei ollut toisessa keskeytyksessä sentään pelko ja paniikki. Eli hilpeä meininki tarjolla tällä hetkellä täällä meillä kotona.

Onneksi sentään muualla on vedetty tänäänkin hienoja suorituksia: Onnea erityisesti Kaitsulle EM-hopeasta ja Ursulalle upeasta Suomen Mestaruudesta! Ja pikaista toipumista autokolarin (henkisistä) kolhuista Lasselle Jyväskylään. Toivottavasti myös pyöräasia järjestyy vakuutusihmisten kanssa nopeasti ja parhaimmalla mahdollisella tavalla.