Ajoasennon säätämistä ja palaamista perusasioiden pariin.

Kesän pettymyksistä toipuessa en sentään ole äitynyt pelkkään sohvalla makaamiseen, vaikka viimeinen vajaa viikko onkin mennyt aika tiiviisti Moskovan MM-kisoja tuijottaessa. Kesän päätteeksi on luvassa vielä vähän kisajuttujakin, kuten paritempon SM-kisaa elokuun lopussa, sekä jonkinlaista juoksutapahtumaakin, mitä luultavimmin puolimaratonin tallustelua syyskuun puolella.

Penkkiurheilijan kisapäivällinen: itsetehtyä lohicaesarsalaattia.

Joroisten jälkeen ensimmäinen reilu viikko meni keuhkoja parannellessa. Sen verran kova isku tapahtunut oli paitsi henkisesti, myös fyysisesti, että vasta lähes kaksi viikkoa tuon epäonnisen kisapäivän jälkeen pystyi tekemään kovempivauhtista treeniä ilman hengityskipuja. Tämän vuoksi myös ehdoton suosikkikisani, Kuopio triathlon eli perusmatkan SM-kisa jäi suosiolla välistä, kun yhtään ylimääräistä pettymystä en enää tahtonut kesän koitoslistaan lisätä. Kuitenkin kevyttä harjoittelua tein koko ajan ja erityisesti juoksukengät teki mieli sitoa jalkoihin lähes jokaisena päivänä.

Esimakua uudesta asennosta lavastetussa tilanteessa, Joroisten numerolappukin vielä mukana matkassa.  Pahoittelut vähäisestä asustuksesta.

Tämän viikon alussa palasin ns. normaaliin päiväjärjestykseen normaalin harjoitusohjelman kera. Jotta pystyisin SM-paritempossa Venlan kanssa mahdollisimman hyvään suoritukseen, kävimme Tommin kanssa myös aika-ajoasentoni kimppuun mm. vaihtamalla pyörääni vanhan ratatankoni. Vaikka minussa on vielä monta muutakin kehityskohdetta kuin ajoasento, niin ei ns. helpoissa asioissa viitsisi antaa jatkuvasti ihan niin paljon tasoitusta kuin tähän asti olen antanut. Projekti on jo alkuunsa paljastanut, ettei sitä sentään lyhytjalkaisesta, mutta pitkäselkäisestä kääpiöstä (171cm) ole ihan mahdotonta tehdä virtaviivaista aika-ajajaa normikokoisilla kiekoilla olevan pyörän selkään.

Pitää vielä testata, miten uusi ja matalampi asento soveltuu pyöräilyn jälkeiseen juoksemiseen, kun "normaalista" pitkänmatkan triathlonistin asennosta tuo alkaa jo poiketa melko suuresti. Lisäksi esim. satulan paikka poikkeaa minulla monien triathlonistien käyttämistä säädöistä, sillä haluan pitää kokoajan pyöräni ja ajoasentoni ns. UCI-laillisena, jotta pyöräkisoihin mennessä pyörää ei tarvitse ruveta säätämään totutusta poikkeavaksi. Mutta onneksi syksy on hyvää testailun aikaa, kun lisämuutoksia on  melkein vuoden verran aikaa tehdä ennen ensi kesän tositoimintaa.

Lavastettu ajoasentokuva vol.2.

Jaksamista syksyn sateisiin ja isosti tsemppiä Kalmarissa viikonloppuna starttaaville tutuille, erityisesti treenikaveri Johannalle! Pitäähän sinne Havaijin koneeseen valmentajan seuraksi toinenkin kisaaja saada mukaan meidän porukasta :)