Treeniarkea.

Onpas mukava fiilis, kun päivän treenit on jo tehty, lounas on mahassa ja vielä ehtii tunnin lepäillä kotona rauhassa ennen kuin pitäisi lähteä töihin. Tänään kävimme nimittäin heti aamusta Johannan kanssa kipuamassa Pispalan portaita. Olin vasta ensimmäistä kertaa tällä harjoituskaudella portaissa ja hieman alkaa jo nyt tuntua jaloissa, että jotain erilaista tuli tehtyä. Onneksi Johanna oli saanut valmentajalta samat ohjeet kuin itsekin (eli "maltilla!"), niin pysyin sentään matkassa mukana - tai ainakin sen verran lähellä, että joka kerta lähdettiin uudelle kierrokselle yhtä aikaa. Aika elävästi muistui treenin aikana mieleen kaikki viime talven porras- ja hallijuoksutreenit, kun väkisin yritin roikkua Venlan ja Johannan mukana ja sama meno jatkuu taas, vaikka yksi joukosta tällä hetkellä puuttuukin toivottavasti pian saapuvan uuden perheenjäsenen myötä.

Eilenkin treenattiin porukalla, tosin altaan puolella. Ohjelmassa oli toistaiseksi pisin uintitreenini ikinä, 6200m. Ensimmäiset reilut 1000m olivat vaikeita, kaiketi ohjelman lopussa seisoneet yhteenlasketut metrit hieman jännittivät. Mutta kun lämmittelyt oli tehty, niin johan oli mukavaa, varsinkin kun pääsimme uimaan treenin 50m altaassa, missä matka tuntuu taittuvan paljon tasaisemmin ja leppoisammin, kun kokoajan ei tarvitse olla kääntyilemässä. Porukassa ollaan sovittu, että kahta tuntia pidempään ei kerrallaan altaassa viivytä. Eilen aikaa kului 1h55min, joten katsotaan, kuinka paljon pisin treeni vielä ehtiikään kevään kuluessa pidentyä. Ehkä päästään 7km asti?

Ja kun nyt kerran kelataan treenirupeamia taaksepäin, niin mainitaanpa vielä sunnuntaista sen verran, että Kaupissa pidetty Fischer-testipäivä sai paljon suosiota ja samalla tuli hiihdeltyä itsekin monen tunnin verran kevyttä hiihtoa testaillessa suksia ja opastaessa muita hiihtäjiä suksien kanssa (ja välillä hiihtotekniikankin). Oli hauskaa tehdä välillä hiihdostakin sosiaalinen tapahtuma ja sen verran vakuuttunut olin testikilometrien jälkeen muutamista tuotteista, erityisesti perinteisen zero-suksista, että taitaa viimeistään ensi syksynä lähteä joulupukille kirje sellaisista. Sitten pääsisi vielä helpommin nauttimaan helposta perinteisen hiihdosta ilman voiteluharmeja, mutta kuitenkin huomattavasti paremmalla hiihtotuntumalla kuin "täysin voiteluvapailla" nanosuksilla, joihin ainakin tällä kilpahiihtotaustalla menee lähinnä hermo. Jos joku ei sunnuntaina vielä ehtinyt paikalle, niin kannattaa seurata ilmoittelua esim. Koskarin Intersportin fb-sivulla, jos vaikka testipäivä pystyttäisiin pitämään uudestaankin tämän talven aikana.

Allekirjoittanut (yllättäen) kuvan ainoa pinkki olento, eikä Tommiakaan liene kovin vaikea tunnistaa. 

Testipatterin pertsakalustoa.