Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruoka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruoka. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Vuohenjuustopiirakkaa ja munakasrullia

Vielä muutama vuosi sitten olin maailman surkein ruuanlaittaja, mutta vähitellen olen opetellut yhä uusia ja uusia asioita keittiössä. Nykyisin voin jopa sanoa pitäväni keittiössä puuhaluista ja olenpa jopa kehdannut tarjota tekemisiäni muillekin kuin Tommille, joka niitä pakostakin joutuu syömään. Nyt sairaslomalla ollessa on ollut hyvää aikaa kokeilla muutamia hauskoja reseptejä, joista muutaman ajattelin nyt jakaa myös teille todettuani ne varsin erinomaisiksi. Molemmat reseptit olen löytänyt Makuja -sivustolta, jonne päädyin sattumalta alkuviikostani yhtä reseptiä googlesta etsiessäni.

* * * * * * * *

Minua instagramissa seuraavat lienevät eilen huomanneetkin, että meillä syötiin myöhäiseksi lounaaksi VUOHENJUUSTOPIIRAKKAA. Piirakan alkuperäisen reseptin (ja omaani vähän paremman näköisen kuvan!) löydätte tästä. Muutin kuitenkin reseptiä hieman, joten oma versioni muodostui seuraavasti:

Pohja:

1dl juoksevaa margariinia
2dl vehnäjauhoja
1tl suolaa
2rkl kylmää vettä

Täyte:

2 kananmunaa
2dl ranskankermaa (10%)
suolaa, mustapippuria
200g parsakaalia (pakaste)
2kpl tuoreita tomaatteja viipaleina
200g vuohenjuustoa

Valmistus:

Laita kulhoon margariini ja nypi sen joukkoon puolet jauhoista, sekä suola. Lisää vesi ja nypi taas. Lisää loput jauhoista ja nypi kunnes taikina on tasainen ja irtoaa kulhon reunoista.

Voitele vuoka (itse käytin tavallista, posliinista piirakkavuokaa irtopohjavuoan sijaan) ja painele taikina vuokaan. Yritä tehdä taikinasta mahdollisimman korkeat reunat. Laita vuoka jääkaappiin odottamaan täyttöä.

Valmista täyte. Sekoita keskenään kananmunat ja ranskankerma. Lisää sekaan suola ja pippuri. Ota taikina kylmästä, asettele pohjalle parsakaalit ja kaada päälle kerma-kananmunaseos. Koristele piirakka tomaattiviipaleilla ja vuohenjuustopaloilla.

Paista piirakkaa 170-asteessa n.30min.

* * * * * * * *

Tänään puolestaan meillä aloitettiin aamu makuisasti MUNAKASRULLAN kanssa. Alkuperäinen resepti on Hellapoliisin käsialaa ja löytyy tästä. Tässä kuitenkin resepti vielä auki kirjoitettuna:



6-8 annosta (meillä syötiin tämä kaksin):

6 munaa
3dl maitoa
1tl suolaa
mustapippuria myllystä

Täyte:

200g kinkkurouhetta tai -suikaleita
1 punainen paprika kuutioina
150g juustoraastetta (meillä mozzarella)

Pinnalle:

hieman juustoraastetta
mustapippuria myllystä
rucolaa

Valmistus:

Sekoita munat, maito, suola ja pippuri kulhossa. Kaada seos leivinpaperilla vuoratulle reunalliselle uunipellille.

Kypsennä 200-asteissa uunissa n.20min tai kunnes pinta on kiinteä ja saanut hieman väriä.

Kypsennyksen jälkeen kumoa munakaslevy leivinpaperin päälle. Ripottele levyn pinnalle kinkkusuikaleita, paprikakuutioita ja juustoraastetta. Jätä kuitenkin hieman juustoraastetta sivuun.

Kääri mukaslevy rullalle ja ripottele pinnalle loppu juustoraaste. Laita rulla vielä hetkeksi uuniin, kunnes juusto alkaa sulaa.

Nosta tarjolle ja koristele mustapippurirouheella ja rucolalla.

* * * * * * * * 

Herkullista sunnuntaita kaikille!

torstai 26. syyskuuta 2013

Vuoristoradalla


Maanantaihin asti treeni maittoi varsin mainiosti ja kelikin suosi vielä koko viime viikon. Olin hyvällä mielellä ja nautin juoksulenkeistä, uintitreeneistä, kaikesta harjoittelusta. Sainpahan vielä treenivaruste- ja vaatekaappiinkin täydennystä, joita tarkkasilmäiset saattavat vaikka postauksen kuvistakin löytää. Maanantaina vielä oli tarjolla varsin mukava uintitreeni Ylöjärvellä isolla porukalla ja odotin kovasti tiistain vapaa- ja treenipäivää. Jälkikäteen taisin ajateltuna taisin maanantaina olla vuoristoradan korkeimman ylämäen päällä ja sieltähän ei yleensä vaunu suuntaa muualle kuin jyrkästi alaspäin.


Nimittäin täällä sitä TAAS vaihteeksi ollaan kipeänä. Tommi sairastui jo viikko sitten ja tiistaista asti olemme sairastaneet yhdessä. Lääkärin mukaan toisella on keuhkoputken tulehdus, eikä mistään ihan pienestä taudista taida olla minunkaan kohdalla kysymys, sillä pahemmaksi tuntuu vain kokoajan menevän. Jos kyseessä on sama tauti kuin Tommilla ja uhkana keuhkoputken tulehdus, ei tällaisen astmaatikon auta kauheasti pelleillä vaan levätä vain kiltisti. Onneksi meillä oli pieni karvainen hoitovieras täällä yhden vuorokauden ajan lepäämistä helpottamassa. Kipeänä olokin oli tuplasti mukavampaa, kun kainaloon käpertyi musta, pieni koira rapsutettavaksi.


Koska toiveissa on parantua pikaisesti, on meillä syöty vain kivaa ruokaa. Avokadopastaa, kanawokkia kookosmaidossa, omenapiirakkaa ja juotu litroittain teetä hunajalla. Lisäksi on katsottu elokuvia, luettu lehtiä, seurattu suosikkisarjoja (ja julkkis-BB:tä) telkkarista sekä seurattu netistä kaikkia enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita. Onneksi viitteitä siitä, että vuoristoradan vaunu kohta taas nytkähtää ylöspäin on luvassa. Blogille saattaa kohta tapahtua jotakin ja marraskuun alussa pääsen kisaamaan urheilukaupan mestarimyyjän tittelistä kahden muun finalistin kanssa. Vielä kun taas toipuu treenikuntoon, niin eiköhän sitä kohta olla vuoristoradan huipulla - toivottavasti pitkään.

torstai 31. tammikuuta 2013

Kahvihiiri?

Reilut viisi vuotta sitten nykyinen aviomieheni esitti minulle Facebookin viestiosiossa hypotettisen kysymyksen "muka-kahville" menemisestä, jos hän tulisi käymään Turussa. Yksi monista ensimmäisistä yhteisistä tekijöistä nimittäin oli, että kumpikaan meistä ei juonut lainkaan kahvia, joten ei toista oikein kahvillekaan voinut pyytää. Mutta muka-kahville kuitenkin.

Olen kuitenkin jo pitkään harjoitellut juomaan kahvia siten, että esimerkiksi juhlissa olen voinut juoda kahvia ja silloin tällöin olen sitä myös kahvilassa itselleni tilannut. Kahvinkeitintä kodissamme ei kuitenkaan ole ollut ja vieraatkin ovat saaneet "nauttia" herkullisesta pikakahvista meillä vieraillessaan. Joulun jälkeen kuitenkin törmäsin laitteeseen, jota en voinut jättää kauppaan:

Pinkki ihme.
Meille siis muutti pinkki Kenwoodin kahvinkeitin, joka on nyt kuukauden päivät ollut yllättävän kovassa käytössä ottaen huomioon, että ennen tämän hankkimista meistä kumpikaan ei virallisesti ollut kahvinjuojia. Tommi ei vieläkään suostu edes haistamaan kahvimukia, mutta minusta on tulossa kahvihiiri ja joka aamu olen nykyisin aloittamassa päivääni kahvin porinalla. Ja kahvimukini ei muuten ole mikään ihan pieni...

Kuukaudessa pepsihiirestä on siis tullut kahvihiiri. Tiedä sitten, kumpi on pahempi pahe?